TarjaVanhamaa Meri-Lapin Tarja, koko Lapin puolesta

Ruostumaton teräs kiertää ikuisesti

  • Tarja Vanhamaa, numero 100, Lappi
    Tarja Vanhamaa, numero 100, Lappi

Ruostumattoman teräksen käyttö on ekoteko, koska ruostumaton teräs kiertää ikuisesti. Outokumpu työllistää Meri-Lapissa 2100 työntekijää ja 8000 välillisesti. Vientiteollisuuteen menee 95% tuotteista. Kemi-Keminmaassa on EU -alueen ainoa ferrokromikaivos, seuraavat kaivokset ovat Kazakstaniassa, Etelä-Afrikassa ja Kiinassa. Outokummun terästuotannosta 85% on kierrätysterästä ja Outokumpu on Euroopan suurin kierrätysmateriaalin käyttäjä.

Meri-Lapin vientiteollisuuden osuus koko Suomen vientiteollisuudesta on 8-10%. Meri-Lapin alueella elää 1 % Suomen väestöstä. Ruostumaton teräs kiertää ikuisesti ja suurin osa mm. Outokummulla käytettävästä raaka-aineesta on kierrätysterästä, jota tulee ympäri maailmaa. Ruostumattoman teräksen käyttö on kestävä ekoteko. Outokumpu on luvannut mm. Thaimassa buddhalaiselle temppelille 1000 vuoden takuun temppelin rakenteille, jotka on tehty ruostumattomasta teräksestä.

Miksi ferrokromi on ruostumattoman teräksen raaka-aine? Ferrokromia ruostumaton teräs tarvitsee n. 10%, jotta teräs ei ruostu. Kromi ja ilma muodostavat teräksen pintaan oksidikalvon, joka suojaa terästä ruostumiselta. Kun teräksen pintaan tulee naarmu ja teräksessä on n. 10% kromia, muodostuu teräksen pintaan välittömästi uusi suojaava oksidikalvo.

Kemin ferrokromikaivoksen louhinnassa ja rikastusprosessissa ei käytetä lisäaineita. Kemin kaivoksessa oleva malmi on oksidimalmi, josta ei liukene haitallisia aineita vesistöön. Rikastusprosessissa käytetään vettä, jossa erotus perustuu painovoimaan. Kaivoksen kiertovesialtaassa ei siten ole vaarallisia aineita. Siellä elää itse asiassa hyvä kalakanta, jossa käydään kalastamassa! Outokummun hiilijalanjälki on 40 % kiinalaisesta vastaavasta hiilijalanjäljestä.

Mitä ruostumattoman teräksen valmistaminen vaatii? Se vaatii sähköä ja sitä tarvitaan paljon. Yritystoiminnan pitää olla myös luonnollisesti kannattavaa. Kaupankäyntiä hidastaa ja jarruttaa päästökauppa ja suomalainen sähkövero.

Päästökauppaa harjoittavat ainoastaan EU-maat. Tällä hetkellä hinta on 20-25 €/t CO2, joka tulee todennäköisesti nousemaan 30-40 €/t CO2, tämä tarkoittaa n. 65-88 milj. € lisäkustannuksia. EU:ssa on väläytelty hintojen nousevan jopa 200 €/t CO2 v. 2040-2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto Outokummun Tornion tehtailla, yhtenä maailman suurimmista terästehtaista, ei olisi tällöin enää kannattavaa. Miksi päästökauppaa harjoittavat vain EU-maat ja siten heikentää teollisuutemme mahdollisuutta menestyä mm. kiinalaista, amerikkalaista ja venäläistä tuotantoa vastaan?

Sähköä Outokumpu kuluttaa 3TWh. Suomessa sähköveroa maksetaan 14-kertainen määrä EU:n minimiin verrattuna. Sähköveron palautuksessa saa takaisin siten, että maksu on 2 €/t. Minimivaatimus sähköverolle EU-maissa on 0,5 €/t. Saksassa ja Ruotsissa maksetaan minimin verran. Lopulta meidän maksu on kuitenkin 4-kertainen verrattuna Saksaan ja Ruotsin vaatimiin maksuihin.  Lisäksi Suomessa veron maksaminen ja sen palauttaminen aiheuttaa vain turhaa byrokratiaa ja siten lisäkustannuksia. Saanen huomauttaa, että sähkön kulutus tulee nousemaan. Suomen harjoittama sähköveropolitiikka ei ole oikein.

Sekä päästökauppa että sähkövero vaarantavat suomalaisten yritysten ja teollisuuden kannattavuuden. Lisäksi ympäristön näkökannalta ajateltuna tämä tarkoittaa myös sitä, että muualla valmistettavat tuotteen mm. Kiinassa, eivät toimi ympäristöystävällisesti. En ymmärrä suomalaisten ja EU:n halua jarruttaa ja heikentää suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten menestymistä globaalisti.  Asaan on tultava muutos ja sen on tultava ajoissa. Me tarvitsemme jokaisen työpaikan, mitä Lapissa on meille tarjota ja niistä tulee pitää kiinni.

 

Eduskuntavaaliehdokas

DI, tuotannon kehittämisen päällikkö

Tarja Vanhamaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos se yhtään lohduttaa, niin Outokummun työntekijät maksavat jokaisesta työmatka-autoilunsa tuottamasta hiilidioksiditonnista valtiolle noin 1400 euroa.

Arvio perustuu siihen, että autoilijat maksavat siitä että saastuttavat, valtiolle noin 8.3 miljardia euroa vuodessa ja tuottavat vastineeksi vajaat 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Voihan se olla, että joku maksaa vain 1000 euroa tonnista ja joku toinen 2000 euroa, mutta suuruusluokka on joka tapauksessa, laskentatavasta riippumatta, täysin eri planeetalta kuin teollisuuden maksuissa.

Käyttäjän pietarituominen kuva
Pietari Tuominen

Todella hienoa, että ajat lappilaisen teollisuuden asiaa. Teitä tarvitaan enemmän. Vapaakaupan suurin ongelma on juuri tuo mainitsemasi. Monissa Aasian maissa ei ole suomalaisia ympäristönormeja, lapsityövoiman kieltoa, työaikalakia, minimipalkkaa tai vanhempainvapaata. Silti näistä maista saa vapaasti tuoda ilman mitään tulleja tavaraa Suomeen. Tottakai suomalainen yrittäjä tällöin häviää kilpailun ja työpaikat menevät halvan tuotannon maihin. Samalla rahtilaivat ja lentokoneet, joilla tavarat siirretään toiselle puolelle maailmaa ovat todella suuria ympäristön pilaajia.

Tämän takia olenkin aina ihmetellyt, että miksi yrittäjän asialla ratsastava Kokoomus, työntekijän etuja ajavat demarit ja koko maan asuttavana pitävä Keskusta ajavat niin ehdottomasti vapaakauppaa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ruostumaton teräs ei ole aina ruostumaton teräs, ei aina vaikka se kuluttajalle myytäisiin ruostumattomana teräksenä. Mutta silti ne hapettuvat ja alkavat ruostumaan. Toki kuka nyt kuluttajalle myisi ruostumatonta terästä, sehän kestäisi ikuisesti eikä silloin kuluttaja osta vanhan ruostuttua tilalle uutta... maailma on mutkikas paikka.

Toimituksen poiminnat